Suomen julkisen sektorin velat:

###

Suomen julkisen sektorin varat:

###

Tällä hetkellä varat kasvavat nopeammin kuin velat.

Sinun osuutesi nettovarallisuudesta (varat, joista vähennetty velat):

###.

Loppu talousvoodoolle

Suomen valtiontalous on yksi Euroopan vahvimmista

Meillä on varoja huomattavasti enemmän kuin velkaa. Samaan pystyy vain muutama OECD-maa, lähinnä sellaiset kuin Norja tai Luxemburg. Suomen kilpailukyky on maailman kahdeksanneksi paras ja Euroopan neljänneksi paras.

Velkaantumisella pelotellaan jatkuvasti

Valtion velkaantumisella pelotellaan jatkuvasti, ikäänkuin varallisuudella ei olisi mitään väliä. Mikä tahansa yritys, joka huomioisi vain velat eikä lainkaan varojaan, aiheuttaisi lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää.

Talous ei ole mitään rakettitiedettä

Talouteen pätee yksinkertainen sääntö: kokonaisuus ratkaisee. Siksi lyhytnäköinen julkisen sektorin supistaminen vain koska nimellinen velka kasvaa, on pitkän päälle ajattelematonta. Kuka meistä jättäisi tuottavat investoinnit tekemättä sillä perusteella, että aluksi rahaa menee enemmän kuin tulee?

Keneltä velkaa otetaan?

Euromaat — Suomi muiden mukana — lainaavat rahaa markkinoilla toimivilta liikepankeilta. Tänäkin vuonna näille pankeille maksetaan korkomenoina useita miljardeja veronmaksajien rahoja. Järkevämpää olisi pitää yllä omaa keskuspankkia, joka antaisi edullista lainaa.

Valtiontalous ei ole kotitalous.

Jos kotitalous elää yli varojensa, sen kannattaa säästää, mutta valtiot eivät ole kotitalouksia. Valtion menoleikkaukset pysäyttävät talouden liikkeen, kysyntä romahtaa ja on turha ihmetellä, jos talous ei lähde kasvuun.

Eläkerahastot paisuvat

Suomen julkisten varojen suuruus johtuu eläkkeiden maksuun tarkoitetuista sosiaaliturvarahastoista, jotka ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Nämä julkiset rahavarannot unohdetaan aina kun ryhdytään puhumaan velasta. Ironista kyllä ne lasketaan mukaan kun kauhistellaan julkisen sektorin suurta kokoa — ja arvaattekin varmaan, miksi sitä on leikattava. Aivan: koska velka kasvaa!

Kasvaako velka vai supistuuko talous?

Velkaa tarkastellaan usein suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tässä ongelmana on, että lama-aikana BKT väistämättä supistuu, jolloin julkinen velka näyttää suuremmalta kuin hyvässä taloustilanteessa. Ne, jotka vaativat velkasuhteen pienentämistä julkista sektoria leikkaamalla, unohtavat, että leikkaukset myös heikentävät talouskasvua, mikä huonontaa velkasuhdetta entisestään.

Kääritään hihat ja ruvetaan hommiin!

Nyt korot ovat alhaalla ja lainaraha halpaa. Poliitikot kuitenkin mieluummin jatkavat leikkaamista kuin tunnustavat tosiasiat. Aletaanko tehdä julkisia investointeja, vai jatketaanko voivottelua?

No maksetaankos näillä nyt ne velat pois?